Tänään lähdettiin iltapäivällä ajamaan parin tunnin matka Ypäjälle Reettaa, Riisin kasvattajaa, katsomaan ja tietty Riisiä näyttämään. En ottanut kaikkia koiria mukaan; Via, Keara ja Mida jäivät tällä kertaa kotiin serkkuni tullessa niitä vahtimaan.
Matka sujui kivasti ja yhdellä pysähdyksellä selvittiin. Reetta olikin meitä jo vastassa ja elämänsä ensimmäiset (ainakin kolme kuukautta) kuukaudet Davinheimissa viettänyt Ria oli aivan innoissaan. Ja sitten nämä pääsivät leikkimään Reetan lauman kanssa... On se hauska nähdä kuinka kivaa on leikkiä samanrotuisten kanssa :D. Riisin ehdoton paras kaveri taisi olla Vilma-sisko ja Nada hillui kaikkien kanssa ja näytti niiin onneliselta. Sille oli kaikkein raskainta muuttaa pois Helsingistä, sillä se tykkäsi kovasti Badin ja minun jättilaumastani. Tosin vähän se noita Reetan sakemanneja pelkäsi, mutta lopulta uskaltautui jopa haistelemaan.
Ollaan Reetan kanssa jo puheltu Reetan uuden tervuneidin pentueesta (josta minäkin saatan ottaa pennun) ja päädyttiin siihen tosiasiaan, että pentujen isäksi tulee meidän Boo. Tosin Islan pennut eivät ole vielä todellakaan ajankohtaiset, joten se nyt sitten siitä. Boo istui todella nätisti rapsuteltavana ja Reetta näytti kyllä aika tyytyväiseltä herran luonteeseen.
Toinen koira kenen pennun olen ajatellut ottaa kiipeili koko ajan. Inke on ihana!! Olen vain tavannut muutamia tällaisia koiria; edesmenneen Gabin, Murun ja sitten Vian (joka ei kuitenkaan ole aivan semmoinen). Kyllä mä jaksan uskoa, että joskus vielä otan mudin ja mieluiten Inken pennun ;).
Ja sitten kun oltiin lähdössä tehtiin yhtäkkiä päätös, että Nadsku jää Reetalle ja porukoille Ypäjälle. Nada niin tykkäsi olla siellä ja ypäjäläisetkin taisivat siihen ihastua. Siellä se ainakin saa enemmän mielekestä tekemistä kuin minun rivariasunnossani. Tyhjältä tuntuu, mutta näin on parempi. Ja ainahan mä tulen ajamaan Ypäjän ja Lahden väliä, joten Nadaa tulen kuitenkin paljon näkemään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti