Kolmas bortsu?

Mä oon nyt vähän ruvennut miettimään kolmatta bortsua. Rotuun olen ihan hurahtanut ja parin kasvattajankin kanssa jutellut. Ja kai mä olen jo valinnut pentueenkin :).

Meidän lauma on kasvanut sheltillä kun porukkaan liittyi Twistelin Enamour Elvira elikkä Emzi. Ihan hyvin nämä ovat ottaneet neitokaisen vastaan. Emzi on kaunis blue merle.

Boo sai toisen ykkösensä tokossa ja kisaamme siis nyt voittajaluokassa. Yksi tavoite ennen pentuja voisi olla myös vFIN TVA, mutta se jää luultavasti haaveeksi. Pääasiassa tähdätään nyt mevaan ja jos aikaa jää, kokeillaan luultavasti myös pekoa. Tai flyballia ;).

Tylsää peruspäivittelyä tällä kertaa...

Cami & the bc team + Ayda the schapendoes

Reetan kanssa aamulla käydyn piiitkän keskustelun jälkeen voin olla tyytyväinen, että Nada jäi sinne. Se on kuulemma jo kotiutunut uuteen laumaansa ja peuhaa muiden mukana.

Tänään Cami ja hänen bortsunsa Jemma, BeeBee ja Jo, sekä oma schapekasvattini Ayda tulivat kylään. Jouduin valitettavasti sulkemaan Kerttulin toiseen huoneeseen, sillä se ei pidä Aydasta pätkääkään. Saattaa johtua siitä, että Muru, Ayda ja Oneg kiusasivat sitä pentuina aika tavalla. Lähdettiin lenkille ja päätettiin mennä myös läheiselle kentälle vähän treenaamaan. Mukaan lähtivät Via, Rizs ja Kirppu.

Ihana loskakeli! Ihan järjettömän märkää ja vetistä joka puolella, mutta kyllä niitä liikkeitä saatiin tehtyä. Kirppusirkus ei vaan halunnut istua tai maata, mutta muuten meni sen kanssa hyvin. Rizsiä ja Via en nyt sit halunnut rääkätä joten ne ei nyt sit treenannu.

Mentiin vielä metsään vähäks aikaa (jee, siellä ei ollut sohjoa vaan kunnon lunta) ja koirat sai hillua vapaina. Viasta ja Aydasta tulikin heti superhyvät kaverit. Ria joka ei tykkää märästä, kuljeskeli pääasiassa mun kantapäillä ja mulkoili mua. Mä ja Cami juteltiin (taas) kaikista pikkuterriereistä ja oishan se terrieri tähänkin paimenkoiralaumaan ihan kiva. Joku irlanninterrieri tai sk kettuterrieri tai sit just folkki. Ei nyt pitäs innostua, mut kattoo nyt.

Camin ja koirien lähdettyä kotitokoiltiin vielä Boon kanssa ja Midalle opetin temppuja. Sählähän tuo on, mutta herkulla sen saa tekemään melkeinpä mitä vaan.

Kasvattajalla kylässä

Tänään lähdettiin iltapäivällä ajamaan parin tunnin matka Ypäjälle Reettaa, Riisin kasvattajaa, katsomaan ja tietty Riisiä näyttämään. En ottanut kaikkia koiria mukaan; Via, Keara ja Mida jäivät tällä kertaa kotiin serkkuni tullessa niitä vahtimaan.

Matka sujui kivasti ja yhdellä pysähdyksellä selvittiin. Reetta olikin meitä jo vastassa ja elämänsä ensimmäiset (ainakin kolme kuukautta) kuukaudet Davinheimissa viettänyt Ria oli aivan innoissaan. Ja sitten nämä pääsivät leikkimään Reetan lauman kanssa... On se hauska nähdä kuinka kivaa on leikkiä samanrotuisten kanssa :D. Riisin ehdoton paras kaveri taisi olla Vilma-sisko ja Nada hillui kaikkien kanssa ja näytti niiin onneliselta. Sille oli kaikkein raskainta muuttaa pois Helsingistä, sillä se tykkäsi kovasti Badin ja minun jättilaumastani. Tosin vähän se noita Reetan sakemanneja pelkäsi, mutta lopulta uskaltautui jopa haistelemaan.

Ollaan Reetan kanssa jo puheltu Reetan uuden tervuneidin pentueesta (josta minäkin saatan ottaa pennun) ja päädyttiin siihen tosiasiaan, että pentujen isäksi tulee meidän Boo. Tosin Islan pennut eivät ole vielä todellakaan ajankohtaiset, joten se nyt sitten siitä. Boo istui todella nätisti rapsuteltavana ja Reetta näytti kyllä aika tyytyväiseltä herran luonteeseen.

Toinen koira kenen pennun olen ajatellut ottaa kiipeili koko ajan. Inke on ihana!! Olen vain tavannut muutamia tällaisia koiria; edesmenneen Gabin, Murun ja sitten Vian (joka ei kuitenkaan ole aivan semmoinen). Kyllä mä jaksan uskoa, että joskus vielä otan mudin ja mieluiten Inken pennun ;).

Ja sitten kun oltiin lähdössä tehtiin yhtäkkiä päätös, että Nadsku jää Reetalle ja porukoille Ypäjälle. Nada niin tykkäsi olla siellä ja ypäjäläisetkin taisivat siihen ihastua. Siellä se ainakin saa enemmän mielekestä tekemistä kuin minun rivariasunnossani. Tyhjältä tuntuu, mutta näin on parempi. Ja ainahan mä tulen ajamaan Ypäjän ja Lahden väliä, joten Nadaa tulen kuitenkin paljon näkemään

Minä, huligaanit ja haastajat

Meidän vuosi on lähtenyt hyvin käytniin, tosin hieman erilaisena. Minä muutin koko lauman kanssa Lahteen (voitte vain kuvitella millaista oli matkustaa 7'n koiran kanssa).

Nyt pahin muutorumba on jo ohi, eikä Via enää syö nojatuoleja tai Riisi kiipeile pöydille. Kamat on myöskin saatu paikoilleen ja tämä rivarinpätkä alkaa jo näyttää ihan pikkiriikisesti kodilta :D.

Yhyy, vain osa mun koirista suostu lähtemään mukaan tänne Lahteen. Urtsi ja Oiva halus jäädä Badille, mutta kyllä mä ne sinne kyynel silmässä jätin. Onneks tullaan tapaamaan useasti ja saan seurata näidenkin menestystä.

Ja meidän sirkus Finlandiaan (tai sirkus Sekopäihin) kuuluuvat groenendael Nada, tervueren Bo, bortsut Ria & Kirppu, Mida-tolleri, Via-polski ja Keara havanna. Ja tietenkin schapendoes Muru, joka käy meidän luona aina välillä kylässä ;).
Jep jep, paljon porukkaa talossa.

Me ei olla nyt ehditty treenata juuri ollenkaan muuton takia ja ensiviikolla koirat menevät hoitoon matkani takia, mutta jospa sen jälkeen päästäisiin agilityhalliin vähän harjoittelemaan. Viahan ei ole agilityesteitä edes nähnyt, joten sekin pääsisi ekaa kertaa niitä kokeilemaan. Nadalle tarvittais vielä 2 vkumaa, et päästäis maxi3:seen, mutten usko että siitä tulee ongelmaa, sillä agi taitaa olla Nadskun lempilajeja :D. Midallekin viimestä vkumaa metsästämään niin sekin on maxi2:sessa.
Tottista ollaan vähän kokeiltu kotona. Via toimii hyvin kunhan vain keskittyy ja avoimenluokan liikeet rupeavatkin jo sujumaan. Kirpulle haetaan nyt sitä vikaa ykköstä ja mulla on jo toinen tokovalio. Keara vasta harjoittelee evl:än liikkeitä ja sit on Riisi, jolle yritän nyt saada sitä toista ykköstä avoimesta. Boonkin kanssa voitais taas alottaa toko, mut mieluiten vasta kun Boosta on tullut meva.